Historiaa

Lepikon torppa Pielavedellä on presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti. Torppa muodostettiin 1800-luvun puolivälissä, jolloin se oli yksi Suomen silloisen suuriruhtinaskunnan 73000 torpasta.

Presidentti Kekkosen isä Juho Kekkonen hankki asumisoikeuden torppaan kevättalvella 1900 ja muutti kesällä vaimonsa Emilian kanssa Mikkelistä Pielavedelle. Samana vuonna syyskuun 3. päivänä syntyi perheen esikoispoika, joka sai kasteessa nimekseen Urho Kaleva.

Kekkoset asuivat Lepikon torpassa vuoden 1906 loppupuolelle, jonka jälkeen he muuttivat ensin Kuopioon ja sieltä Lapinlahdelle, Iisalmeen, ja lopulta vuonna 1911 Kajaaniin. Presidentti Kekkonen vietti siis lapsuutensa kuusi ensimmäistä vuotta Pielavedellä.

Lepikon torppa on olemassaolonsa aikana kokenut varsin monia vaiheita. Torpan omistaja on vaihtunut useita kertoja, kuten torpan ulkonäkökin. Alun pitäen torppa on ollut yhden huoneen käsittävä savupirtti, mutta jo 1860-luvulla siihen on rakennettu myös kamari. Kun Kekkoset muuttivat torppaan vuonna 1900, koki asuinrakennus huomattavan uudistuksen, mitä lienee vauhdittanut perheen esikoisen Urho Kalevan syntymä. Savutuvan kiuas korvattiin savupiipullisella uunitakalla, jonka Juho Kekkonen itse muurasi, ja jossa oli uutuutena hellalevy. Seinät veistettiin pyöröhirsistä nykyiseen asuunsa ja tuvassa olleet poikkiorret poistettiin. Myös ikkunat muutettiin nykyiseen muotoonsa.

Lepikon torpan historiallinen arvo huomattiin, kun torpan pojasta oli tullut Suomen moninkertainen pääministeri, ja lopulta maan päämies vuonna 1956. Lepikko-säätiö osti torpan haltuunsa vuonna 1966. Samana vuonna torppa entisöitiin 1900-luvun alun asuunsa, sekä avattiin museoksi presidentti Kekkosen syntymäpäivänä 3.9.1966.

Torpan entistäminen suoritettiin museoviraston johdolla, ja siinä pyrittiin tieteellisellä tarkkuudella saavuttamaan sama asu, joka torpalla oli ollut 1900-luvun alussa.

Torpan esineistö on koottu kuvaamaan 1900-luvun alun vastaavien asuntojen esineistöä. Osa torpan esineistä on alkuperäistä Kekkosen suvulle kuulunutta esineistöä.

Lepikon torppa on toiminut museona koko ajan vuodesta 1966 lähtien ja siihen on tutustunut satojatuhansia kävijöitä sekä kotimaasta että ulkomailta.